"..joulupukkii joulupukkii, valkopataa, vanha ukkii..."

"..joulu pukki matkaan joo käyy.."

"Hoh hoh hou..hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta"

joulupukki matkaan jo käy

Jouluaatto lähestyy ja lapset odottavat innoissaan joulupukin tuloa ja mikseivät myös aikuisetkin. Joulu aattoa edeltävänä iltana televisioissa jo näytetään kuinka joulupukki lähtee matkaan Korvatunturilta. Ennen jouluaattoa kodeissa tehdään siivouksia, leivotaan, valmistetaan joulu ruokia, haetaan joulukuusu ja tehdään jäälyhtyjä ulos. Miunu perinteiseen joulu aaattoon kuuluu joulupukin kuumanlnjan katsominen, joulukuusen koristelu ja kello 12.00 alkavan joulurauhan julistamisen katsominen. Alku illasta käydään haudoille viemässä kynttilät ja käydään kirkosa. Illalla on joulu sauna ja ruokailu sekä myöhemmin lahjojen jako. Joulu on rauhoittumisen aikaa ja perheiden yhdessä oloa. Toivottavasti tänä jouluna ei joutuisi lukemaan uutisista perheriitojen uhrreista ja tulipaloista. Mutta kaikesta huoliatta toivotan kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Kuva: Kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalla symboloivat kotia
 ja isänmaata ja kunnioittavat sankarivainajiemme muistoa.
http://www.urhoklubi.net/Historiaa31itsenaisyyspaiva.htm

Kuva: Kunniavartio Lieksan hautausmaalla sankarivainajien muistomerkin luona
http://www.urhoklubi.net/Historiaa31itsenaisyyspaiva.htm

Itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Tänä vuonna Suomi täyttää 93 vuotta. 

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vasta vuodesta 1919 lähtien. Nykyisin voimassa oleva laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä on vuodelta 1937. Sen mukaan päivä on palkallinen vapaapäivä, tai missä se ei ole mahdollista, on maksettava korotettua palkkaa kuten sunnuntaityöstä.

Vuona1917 oli sangen uskaliasta julistaa itsenäisyys niinä epävarmoina aikoina, Venäjän vallankumouksen myllerryksessä. Nykyisin itsenäisyyspäivää vietetäänkin sitten juhlallisessa hengessä ja kiitollisuudella muistaen isänmaamme puolesta toimineita ja taistelleita. Itsenäisyyspäivän viettoon  kuuluu Presidentin linnan juhlat, joita koko suomi seuraa. Mutta on juhlat joskus jätetty juhlimatta Presidentin linnassa. 

Vuonna 1939, kun talvisota oli juuri alkanut eikä hallituksemme muun kansan tavoin ollut juurikaan juhlamielellä ja presidentinlinnakin oli pommitusten pelossa suljettuna.  Tuona vuonna juhlat pidettiin presidentin linnan sijasta hotelli Kämpissä.  Presidentinlinnassa juhlittiin seuraavan kerran vasta vuonna 1946, jonka jälkeen katkolla ovat olleet vuodet 1952 (Paasikivi sairastui), 1972 (linna oli remontissa), 1974 (Sylvi Kekkonen kuoli) ja 1981 (Urho Kekkonen oli vakavasti sairas).

Sodissa kaatuneita kannattaa kunnioittaa sankarihaudoilla vierailemalla. Monesti haudalle asetetaankin kynttilä ja kunnan reserviläiset järjestävät sankarihautausmaalle kunniavartion. Kodeissa ihmiset sytyttävät sinivalkoiset kynttilät palamaan ja laittavat lipun salkoon. Itsenäisyyspäivä on  virallinen liputuspäivä. Silloin liputus päättyy muista liputuspäivistä poikkeavasti klo 20.

Tiernapojat and Toni Wirtanen part 1

Tiernapojat

Tiernapojat eli tähtipojat on vuosisatoja vanha suomalainen jouluperinne, laulunäytelmä, jota nuoret pojat alun perin kiersivät taloissa esittämässä. Kuvaelma perustuu pääasiassa Matteuksen evankeliumiin ja kertoo itämaan tietäjien matkasta Jeesus-lapsen luo sekä kuningas Herodeksesta, joka määrää sotilaansa surmaamaan kaikki pienet poikalapset toivoen siten saavansa hengiltä myös vastasyntyneen Jeesuksen, ”juutalaisten kuninkaan”. Nykyään tiernapoikanäytelmää esitetään lähinnä erilaisissa joulu- ja pikkujoulujuhlissa.

Näytelmässä on yleensä neljä henkilöä: kuningas Herodes, Murjaanien kuningas, Herodeksen sotilas Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. Puvusts on näytelmän henkilöillä seuraavanlainen: Kuningas Herodes on pukeutunut viittaan ja kruunuun. Murjaanien kuningas on pukeutunut kuten Herodes ja värjännyt kasvonsa mustaksi. Kihdin asu on yksinkertaisempi, ja hänellä on yleensä suoran lieriön muotoinen hattu. Mänkillä on viitta, pyörivä tähti kepin päässä ja joskus kartionmuotoinen hattu. Kaikilla muilla paitsi Mänkillä on lisäksi miekka.